Ravinto ja lisäravinteet

Hyvä luonnollinen ravinto ja usein myös ravintolisät ovat kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavalle potilaalle tärkeitä. Näillä luontaisilla tukihoidoilla pyritään ravitsemaan soluja, korjaamaan soluvaurioita ja pysäyttämään autoimmuunireaktioita. Jos hoidot aloitetaan ajoissa, voidaan lievä kilpirauhasen vajaatoiminta mahdollisesti korjata normaaliksi ilman varsinaisia lääkkeitä.

Ruokavaliossa kannattaa, erityisesti ensimmäisen kuukauden ajan, suosia runsaasti raakaravintoa: marjoja, hedelmiä, vihanneksia ja vihreää salaattia, proteiinilähteitä kuitenkaan unohtamatta mm. kilpirauhaselle tärkeän tyrosiini-aminohapon saamiseksi. Hyvä proteiinilähde on kala, rasvaisesta kalasta saa myös paljon välttämättömiä omega-3-rasvahappoja. Siemenmaidot, pähkinät ja mantelit sisältävät myös proteiinia ja hyvää rasvaa ja ovat ravitsevia. Maitotuotteet, erityisesti hapanmaitotuotteet, vähärasvainen juusto ja kananmuna ovat yleensä suositeltavia ja ne ovat myös tärkeitä jodin lähteitä Suomessa. Merilevää voi hypotyreoosipotilas käyttää, mutta maltillisesti. Kilpirauhanen tarvitsee jodia, mutta kohtuudella. Optimaalinen jodin saanti on 150-200 mikrogrammaa/vrk. Suoliston kunnosta tulee huolehtia mm. syömällä riittävästi kuitua ja useat hyötyvät myös maitohappobakteereista eli probiooteista. Gluteeniton ruokavalio voi joillekin olla hyödyksi. Keliakia ja kilpirauhashäiriö voi esiintyä samanaikaisesti. Täysjyväviljoja kannattaa suosia.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastava potilas tarvitsee yleensä myös ravintolisiä. Useilla hypotyreoosipotilailla on seleenin puute. Seleeniä tarvitaan T4-hormonin muuttumisessa T3-hormoniksi ja se voi vähentää kilpirauhasvasta-aineita. Sinkki, E-vitamiini, A-vitamiini sekä B-vitamiinit vaikuttavat kilpirauhashormonien muodostumiseen, myös näistä voi olla useimmille hyötyä. D-vitamiini on suomalaisille välttämätön ravintolisä talvisaikana, se näyttää muiden ravintotekijöiden kanssa vähentävän autovasta-aineiden muodostusta ja autoimmuunitauteja. Asiantuntijat suosittelevat D-vitamiinia aikuisille talvisaikaan jopa 50- 75 mikrogrammaa/vrk. C-vitamiini on monille tarpeen, se vaikuttaa mm. immuunipuolustukseen ja stressihormonien tuotantoon, sitä voi ottaa esim. 500 mg 2-4 kertaa päivässä. Hyvin suuria määriä C-vitamiinia ei pidä ottaa, koska ne voivat vaikuttaa kilpirauhashormonituotantoon. Omega-3-rasvahapot ovat välttämättömiä kilpirauhasen normaalitoiminnalle. Magnesium- ja kalsiumlisät ovat usein tarpeen. Krooninen stressi vähentää magnesiumia kehossa ja tämä huonontaa kykyä rentoutua ja nukkua syvästi.

Jätä kommentti