Tutkimista ja toivoa

Tämä sivusto ei ole pelkkää faktaa varten, sivujen tarkoitus on tuoda julki asioita jotka tuottavat ongelmia kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville ja herättää keskustelua siitä miten Suomeen saataisiin yhtenäiset viitearvot ja lääkäreille yhtenäinen tieto kilpirauhassairauksista.

Kuka minä olen?

En ole lääkäri, olen itseoppinut oman sairauteni "asiantuntija".

Olen Tiina Peltola, 28-vuotias, neljän lapsen äiti joka juoksi lääkäristä toiselle 2 vuoden ajan. Epäilin kilpirauhasen vajaatoimintaa mutta en saanut edes lähetettä verikokeisiin ennenkö vointini meni niin huonoksi että en jaksanut enään hoitaa lapsiakaan, itkin ja olin "masentunut". Masennus olikin ensimmäinen diagnoosi jonka lääkäreiltä sain. Viimein sain oikean diagnoosin: Autoimmuunityreodiitti.

Tällä hetkellä opettelen elämään ylä- ja alamäkien kanssa ja yritän etsiä lääketasapainoa.

Tykkää Facebookissa!
Suosittele Googlessa!

Uusi, parempi vuosi?

Nyt on vuosiluku vaihtunut ja toivon että jatkuva taistelu olisi taakse jäänyttä elämää.

Olo on ollut yllättävän tasainen viimeisimmästä annosnostosta asti (noin kuukausi?). Ehkä osuutta on ollut myös gluteenittomalla ruokavaliolla jota olen noudattanut saman ajan (paria lipsahdusta lukuunottamatta). Takapakkia ei vielä ainakaan ole tullut ja jos jonain päivänä olisikin väsyneempi ja huonompi olo niin se on tähän asti korjaantunut seuraavaan päivään mennessä. Väittäisin että tämä on sitä niin sanottua normaalia heilahtelua mitä on terveelläkin ihmisellä, jokaisella on joskus huonompia päiviä.

Monen mutkan kautta selvitin myös selkäkipuihin määrättyjä lääkkeitä,uskaltaako käyttää raskaana vai ei. Tulin tulokseen että syön voltaren 50mg muutaman päivän kuurin, jos se auttaa niin hienoa, jos ei niin en koske enään kuuna päivänä. 4 päivän kuurilla selkä palautui suht. kivuttomaksi, siitä asti olen ylläpitänyt selän kuntoa painon avulla tehtävillä liikkeillä ja mies auttanut hieronnalla. Hormonaaliset päänsäryt ja migreenit vaivaa edelleen pari kertaa viikossa, toivon että nekin pikkuhiljaa häviäisivät. Näistä vaivoista ei kuitenkaan kilpparia voi syyttää, vitamiineilla olen yrittänyt maksimoida avun myös lihaksiin (magnesium).

Yksityinen lääkäri käski mennä labroihin heti loppiaisen jälkeen, mutta tulin itse tulokseen että mitä turhaan kun olo on oikein hyvä? Toinen lääkäri on määrännyt labrat helmikuulle joten menen silloin ellei vointi huonone ennen sitä. Rakenneultra on 7.2 ja ennen sitä ajattelin uuden arvot käydä katsastamassa.

Mukavaa alkanutta vuotta kaikille!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *