Tutkimista ja toivoa

Tämä sivusto ei ole pelkkää faktaa varten, sivujen tarkoitus on tuoda julki asioita jotka tuottavat ongelmia kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville ja herättää keskustelua siitä miten Suomeen saataisiin yhtenäiset viitearvot ja lääkäreille yhtenäinen tieto kilpirauhassairauksista.

Kuka minä olen?

En ole lääkäri, olen itseoppinut oman sairauteni "asiantuntija".

Olen Tiina Peltola, 28-vuotias, neljän lapsen äiti joka juoksi lääkäristä toiselle 2 vuoden ajan. Epäilin kilpirauhasen vajaatoimintaa mutta en saanut edes lähetettä verikokeisiin ennenkö vointini meni niin huonoksi että en jaksanut enään hoitaa lapsiakaan, itkin ja olin "masentunut". Masennus olikin ensimmäinen diagnoosi jonka lääkäreiltä sain. Viimein sain oikean diagnoosin: Autoimmuunityreodiitti.

Tällä hetkellä opettelen elämään ylä- ja alamäkien kanssa ja yritän etsiä lääketasapainoa.

Tykkää Facebookissa!
Suosittele Googlessa!

Miten tänään voidaan?

Annosnostosta on nyt kulunut viikko.

Kolmessa päivässä mieli virkistyi huomattavasti, mutta väsymys ei ole täysin vielä väistynyt.
Aivosumukaan ei täysin ole helpottanut, tämän huomasin perjantai iltana kun muistin että Apua, unohdin käydä hakemassa uuden reseptin terveyskeskuksesta ja lääkkeet ei riitä kuin huomiselle..
Painelin siis tänä aamuna ennen yhdeksää tk:n tiskille hakemaan reseptiä ja äkkiä apteekkiin.

Aamuisin herään hyvällä mielellä,virkeänä ja halukkaana siivoamaan,kouluttamaan koiraa ja hoitamaan lapset. Mutta kun kello lyö 11 alkaa väsymys hiipiä silmien taakse ja mieli sumentuu. Tätä olotilaa pahentaa entisestään se että tekee virheen nimeltä syöminen. Ongelma on vain siinä että yleensä se nälkä iskee juuri 12 aikaan ja sitten onkin jo pakko mennä nukkumaan tai kulkea seuraavat 3 tuntia zombina. Jälkimmäinen on yleensä se pakollinen vaihtoehto, tänään onneksi sain nukkua 2,5h (enkä meinannut jaksaa herätä)…

Aamupäivisin olen myös rauhallisempi, en hermostu juuri mistään, mikään ei ärsytä…Mutta väsymyksen myötä nekin palaavat ja välillä iltapäivisin olenkin kuin raivohärkä.

Lääkkeen lisäyksen jälkeen olen huomannut yhden omituisen asian, tai itseasiassa tämän on huomannut kaikki muutkin. Nimittäin hikoilu. Välillä on niin kamalan kuuma että on pakko avata kaikki ovet ja ikkunat,siltikin hikoiluttaa vaikka kaikki muut sanovat että tänne jäätyy. Omituisinta on tosiaan se että en tunne sitä kylmää.
tämä oire oli pahimmillaan viime viikon alkupuolen, nyt jo onneksi helpottamaan päin.

Odotan edelleen että lääkkeen täysi teho iskee, ehkä sitten olen taas hyväntuulinen,super-energinen, itseni 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *