Tutkimista ja toivoa

Tämä sivusto ei ole pelkkää faktaa varten, sivujen tarkoitus on tuoda julki asioita jotka tuottavat ongelmia kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville ja herättää keskustelua siitä miten Suomeen saataisiin yhtenäiset viitearvot ja lääkäreille yhtenäinen tieto kilpirauhassairauksista.

Kuka minä olen?

En ole lääkäri, olen itseoppinut oman sairauteni "asiantuntija".

Olen Tiina Peltola, 28-vuotias, neljän lapsen äiti joka juoksi lääkäristä toiselle 2 vuoden ajan. Epäilin kilpirauhasen vajaatoimintaa mutta en saanut edes lähetettä verikokeisiin ennenkö vointini meni niin huonoksi että en jaksanut enään hoitaa lapsiakaan, itkin ja olin "masentunut". Masennus olikin ensimmäinen diagnoosi jonka lääkäreiltä sain. Viimein sain oikean diagnoosin: Autoimmuunityreodiitti.

Tällä hetkellä opettelen elämään ylä- ja alamäkien kanssa ja yritän etsiä lääketasapainoa.

Tykkää Facebookissa!
Suosittele Googlessa!

Elämän sietämätön raskaus

Hyvät kanssasisaret ja -veljet,

Olen palannut luoksenne väsymyksen valtakuntaan.

yli 2 kuukautta ehdin jo voimaan hyvin, olemaan kuin terve? ihminen. En kaivannut yli 7 tuntia unta vuorokaudessa, jaksoin tehdä asioita ja mennä paikkoihin. Raskauskin on mennyt siinä sivussa, ei ole ollut pahoinvointia eikä muitakaan “raskausoireita”.

n. viikko sitten olo alkoi menemään huonompaan suuntaan, se alkoi näkyä elämän joka osa-alueella. Yöunet on vähintään 9h, töissä iskee väsymys iltapäivällä, pahoinvointikin on saapunut luokseni,kotona ei tahdo jaksaa siivota tms ja hermotkin alkavat kiristyä. tosin siihenkin voi vaikuttaa väsymys.

Nyt huomaan kuinka jokin pieni asia voit ratkaisevasti muuttaa esimerkiksi raskauden kokemuksena. Kuinkahan moni käy sen raskaan tien läpi päivittäin oksennellen ja hädin tuskin hereillä pysyen ja syy onkin niin pieni kuin kilpirauhanen?

Seuraavat labrat on 2 viikon kuluttua, lääkäriä voin konsultoida asiasta vasta 12.12 mutta sillä nyt ei ole suurta merkitystä. Mikäli arvot on huonontunut hitusenkaan se tarkoittaa annosnostoa. Ja näin siis 99% todennäköisyydellä on tai toinen vaihtoehto on että raskausoireet on käyneet niin hitaalla että ovat ottaneet minut vasta kiinni siinä vaiheessa kun niiden jo pitäisi alkaa helpottamaan.

Tilanne on sinällään mielenkiintoinen että en tiedä kuka on tällä hetkellä hoitovastuussa vajaatoiminnastani. Keskusäitiysneuvolassa katsoivat viimeksi arvot ja kyselivät lääkityksen, mutta sinne on käyntejä enään yksi. Kukahan tarkistaa arvoni raskauden puolivälissä? Pitää melkein kysyä seuraavalla kerralla, joudunko luottamaan neuvolalääkäriin joka ei edes puhu täysin suomea vai saanko jostain hoitoa johon voin luottaa.

On ollut mielenkiintoista verrata olotiloja ja muutoksia elimistössä edellisiin kahteen raskauteen joissa epäilen jo sairastaneeni vajaatoimintaa, mutta ei ole ollut lääkitystä:

Ennen:

  • Laihtuminen raskauden alussa, 5-7kg
  • Jatkuvat migreenit ensimmäiset 12 viikkoa
  • Pahoinvointi ja oksentaminen 12 viikkoa
  • Väsymys joka vei jalat alta
Nyt
  • Paino on pysynyt suunnilleen samana, vaihtelu +-0 – +1kg
  • yksi migreeni 9 viikon aikana
  • Pahoinvointia pari kertaa, ei oksentamista
  • Ei väsymystä
Huomaatte varmasti itsekin eron, mutta vain ihminen joka on kokenut sen 24/7 pahoinvoinnin osaa arvostaa “oireetonta” olotilaa.
Vieläkään en ymmärrä miten hoitamaton vajaatoiminta voi aiheuttaa laihtumista raskauden aikana, mutta olen nähnyt saman ilmiön eräällä netti-tutulla. Arvot heittivät vain vähän, ei saanut lääkitystä, mutta hän on laihtunut yli 10 kg..
Olisi mielenkiintoista päästä keskustelemaan jonkun asiantuntijan kanssa näistä asioista, saada oikeasti faktaa pöytään.


One Response to Elämän sietämätön raskaus

  • Onnittelut raskaudestasi! Toivon että kaikki jatkuu hyvin 🙂
    Itselläni on sellainen tilanne nyt, että “ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä” tämä olo, enää syksyn tullessa. Eli ihan kaikki oireet ei ole palanneet, mutta eniten kaipaani pirteys ja aloitekyky on pahiten hukassa.
    Samoin ihmettelen, kun puhuessani soittoajalla lääkärini kanssa hän totesi että katsotaan ne sinun arvosi vasta maaliskuussa. Siis täh? Olen syönyt tyroksiinia nyt 5kk enkä ole kertaakaan ollut labrassa. Johtuikohan kommentti siitä, että kerroin säätäneeni annostani pari kolme viikkoa ennen puhelua. Nyt ajattelin kiltisti pysyä samassa annoksessa sitten. Kun ei ne säädötkään tuoneet mitään eroa oloon.

    Mutta mietityttää vähän, että missä mun t4v kumminkin nyt on? Olis niillä labroilla nyt vähän osviittaa saanut kuitenkin, mun mielestä. Voi olla että vuodenvaihteessa käyn kuiteskin, onhan mulla sitten ollut sama annostus lähes 2kk.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *