Tykkää Facebookissa!
Suosittele Googlessa!

Blogi

Hyperiä vol. 4

Toinen kerta kun olen liikatoiminnalla ja tällä kertaa eniten.
TSH on mittaamaton, T4V 23 (9-19) ja T3V 6,8 (3,2-6,5).
T3V nousee sen verran hitaamin mitä T4 että ei ole vielä ehtinyt ylemmäs.

Olotilasta sen taas tiesi että ollaan hyperin puolella. Väsymys on erilaista, se ei ole jatkuvaa vaan ajoittuu tiettyyn kellonaikaan ja vie voimat täysin. Vajaallakin on voimaton olo mutta hyperillä se olotila yksinkertaisesti pakottaa nukahtamaan, vaikka istualteen eikä sitä vastaan voi taistella.
Silmäoireet oli ärsyttäviä, silmät tavallaan vilkkui päässä, autolla ajaminen oli vaikeaa kun silmät ei suostunut pysyyn kohdistettuna tiettyyn pisteeseen kuin pari sekunttia.
Nyt uusin (ja tällä hetkellä ainoa) oire on tärinä. Aivan mahdotonta,tuntuu kuin jokainen lihas värisisi jatkuvasti ja olen todella säikky. Välillä pelottaa pitää vauvaa sylissä kun kokoajan pelkään että vahingossa kolautan pään oven reunaan (kun itsekin törmäilen niihin välillä) tms. Onneksi vielä en ole vauvaa telonut.
Öisin vauvan syöttäminen on mielenkiintoista kun ei meinaa pysyä hereillä, ei mitenkään…Olen kokeillu selata puhelimella nettiä, seurata kelloa yms mutta aina seurauksena on ollut nukahtelu..todella raastavaa..

Mutta tietenkin jokaisella pilvellä on hopeareunus, paino on pudonnut 11,4kg viimeisen kuukauden aikana. Raskauden aikana paino nousi 7,5kg joten ylimääräistäkin on lähtenyt..Saa nähdä paljonko paino putoaa kokonaisuudessaan koska liian rajua tiputusta lääkitykseen en tee vaikka olisin hyperillä vielä kaksikin kuukautta..
Syy miksi mielummin olen liikatoiminnalla kuin tipun vajaalle (vaikka annosnosto auttaisi silloin) on imetys. Viimeksi tiputin lääkitystä 25mikroa arvojen ollessa ihan ylärajalla (muttei yli) ja romahdin vajaalle -> maidontulo kärsi ja siitä tuli kierre joka lopetti imetyksen muutamassa viikossa. Tästä viisastuneena en tee enään radikaaleja muutoksia ja jään mielummin hieman liikatoiminnan puolelle kuin menen vajaalle.Ensi viikolla on synnytyksen jälkeinen jälkitarkastus, siellä lääkäri luultavasti katsoo arvotkin joten nähtäväksi jää mitä meinaa että pitäisi tehdä (silti teen oman pään mukaan)..

Kivikkoinen tie

Hiljaiseloa pitänyt taas.

Itse kilpirauhasen kanssa ei nyt ole ollut ongelmia,viime labrojen jälkeen nostin hieman annosta ja väsymys joka johtui hemoglobiinista on väistynyt kun viimein löysin toimivan kombinaation rautalääkkeeksi. Pitäisi uusiin labroihin mennä tuossa ensi viikolla. Hemoglobiini oli matalammillaan jotain 110 ja sain sen sieltä ylös 129 ja nyt on ihan ok olo sen puolesta..

Raskaus sen sijaan on tuonut uusia haasteita ja vajaa viikko taaksepäin on ollut aikamoista tunteiden myllerrystä..Viime perjantaina lähdin illalla ambulanssikyydillä kokkolan keskussairaalaan verisen vuodon vuoksi.. Ambulanssissa verenpaine oli 65/85, verensokeri 3,7 ja sairaalan virtsakokeissa ketoaineitakin oli. kaksi jälkimmäistä luultavasti johtui siitä että syömisestä oli yli 6h mutta en tiedä mikä tuon verenpaineen tiputti..
Joka tapauksessa sairaalareissulla selvisi jotain uutta, istukka on aivan kohdunsuun vieressä (7mm etäisyyttä) ja tästä ilmeisesti johtui vuotokin. Mielenkiintoista on että miten istukan sijaintia ei huomattu rakenneultrassa..
1,5 viikon päästä on uusi kontrolli kokkolassa ja silloin hieman lisäselvennystä, mutta pahimmassa tapauksessa synnytys tapahtuu leikkauspöydällä jos istukka ei siirry. Tämä “hieman” sekoittanut nyt päätä koska tuollainen leikkaus on yksi pahimpia asioita mitä voisin kuvitella..

Toivotan kaikille kuitenkin mukavaa vappua ja aurinkoista kesän odotusta!

V*tutusmaksimus

Hienosti menee vointi alamäkeä.
kaksi viikkoa on väsymys painanut, viikon on pinna lyhentynyt aivan tolkuttomasti (agressiivisuus alkaa nostaan päätään) ja nyt parhaimpana yöunet on hävinnyt vaikka kuinka väsyttää ja mikään ei enään kiinnosta. Itku on herkässä ja tekee mieli olla yksin.

Voi venäjä mikä dejavu 2 vuoden takaa.

Nostin jo melkein 2 viikkoa sitten annosta 25mikroa mutta nyt tapahtuu elimistössä jotain käsittämätöntä ja arvojen täytyy olla lujaa laskusuunnassa tai muuten en ymmärrä mistä helvetistä enään on kyse.
Itkettää pelkästään kirjoittaa tätä, itkettää kiukutella muille, itkettää kun mies sanoo että mene nyt helvetin äkkiä sinne verikokeisiin. Aamuisin ei meinaa päästä sängystä ylös.

Vauvan kasvu oli rakenneultrassa 4 päivää jäljessä. ei välttämättä tarkoita mitään mutta tämä sama on tapahtunut jokaisen lapsen kohdalla raskausaikana ennenkö sain lääkityksen. Soittaa lisää kelloja.

Tässä siis pohjimmainen syy miksi en ole edes blogia kirjoitellut, ajatukset on ollut jossain ihan muualla jo monta viikkoa mutta viimeisen 2 viikon aikana kärjistynyt tosi pahasti.

Jää tämäkin lyhyeen mutta tiedätte ainakin että hengissä ollaan ja miksi on hiljaista.

Onko vika kilpirauhasessa?

Oletko päätynyt tänne sivulle, koska etsit vastausta siihen, miksi voit huonosti?

Tuntuu siltä, että kaikki ei ole niin kuin pitäisi ja on erilaisia tuntemuksia ja vaivoja, jotka ei tunnu ns. normaalilta..
Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaa tietämättään sadat suomalaiset. On arvioitu, että jopa puolet
länsimaisesta väestöstä kärsii kilpirauhasen vajaatoiminnasta, useat tietämättään. Oireita voi tulla pikku
hiljaa vuosien varrella ja ne näkyvät selkeänä ongelmana vasta yli 40-vuotiaana. Mutta niin kuin
muissakin sairauksissa nykyaikana, sairastuminen alkaa aina vaan nuorempana. Myös lapsilla
kilpirauhasen vajaatoiminta on yleistymässä, osaksi koska äidin terveydentila vaikuttaa suuresti siihen
millaiset eväät lapsi saa elämään. Ravintopuutokset ovat taustalla kaikissa kroonisissa sairauksissa.
Miten ihmeessä pienen pieni noin 25g painava kilpirauhanen voi aiheuttaa näin suuria ongelmia? Sillä
on suuri vastuu elimistön aineenvaihdunnan, kasvun, jaksamisen yms. huolehtimisesta. Jos sen toiminta
hiipuu, näkyy se monella elämänalueella. Continue reading

Ravintoneuvojan esittely ja rooli sairauksien hoidossa

Hei,
kirjoittelen kilpirauhasenvajaatoiminta.fi sivuston blogiin tästä eteenpäin. Toimin diplomiravintoneuvojana ja pidän omaa vastaanottoa tällä hetkellä Tikkurilassa Vantaalla.
Koulutukseni perustuu funktionaaliseen lääketieteeseen (Terveysopisto Salus), joka hoitaa ihmistä kokonaisuutena ja hoito on aina pitkälti yksilöllistä.

Omasta taustastani sen verran, että oma kilpirauhaseni on todennäköisesti pitkään ollut vajaatoiminnalla, kunnes se tuli tietoon muiden tutkimusten aikana.
Sillä hetkellä minulla ei ollut mitään käsitystä mikä edes on kilpirauhanen tai mitä vajaatoiminta oikein tarkoittaa, ja aluksi olin aivan tyytyväinen kun Thyroxinilla suurimmat ongelmat
hävisivät, mutta kun esikoiseni sairasti myös vajaatoimintaa, se alkoi kiinnostamaan eri tavalla ja aloin hakea tietoa ja lopulta päädyin opiskelemaan ravintoalaa ja jakamaan tietoa hoitamalla muita. Continue reading

Fibromyalgia

Pahoitteluni että blogi on jäänyt taas taustalle,raskaus väsyttää ja meidän talossa on vielä jonkun aikaa 5 koiranpentua joten tekemistä riittää.

 

Olen edelleen miettinyt paljon asiaa Fibromyalgia. Vaikka haluaisin selityksen jatkuville kivuille niin silti mielessä pilkahtaa taas se luulosairaan – nimitys ja mikä olisi parempi dg. kuin Fibromyalgia. Sairaus jota et voi millään todistaa ja se todetaan vain oireiden perusteella, Sehän sopii luulosairaalle. Tämä ei siis ole loukkaus ketään kohtaan, vaan itseäni mietin kun sairauksia löytyy jo miljoona muutenkin niin haluanko lisätä siihen sairauden jota et voi todistaa millään?

Minulla on kyllä vahvat perusteet miksi uskon että minulla on ko. sairaus, mutta kynnys lähteä siitä lääkäriin on suuri. No sekin vaikuttaa että eihän täällä millään saa aikaa edes lääkärille joten pitäisi raahata hanurinsa jonnekin yksityiselle. Minkäalan lääkäri edes hoitaa fibromyalgiaa?

Itseltäni löytyy seuraavat tummenetut oireet:

Fibromyalgia aiheuttaa kipua sidekudoksissa ja lihaksissa. Fibro tarkoittaa sidekudosta ja myalgia lihaskipua. Fibromyalgiassa kipu on kroonista, mutta sen voimakkuus, tyyppi ja sijainti vaihtelevat. Kipu voi esimerkiksi tuntua ajoittain kiristävänä ja joskus taas polttavana. Samoin sijainti voi vaihtaa paikkaa. Niska-hartiakipu voi seuraavana päivänä ollakin lonkkakipua.

 

 

Fibromyalgian mahdollisia oireita ja seurauksia ovat:

    -hengenahdistus tai hengityksen salpautuminen (hengitystieoireet)
    -huimaus
    -ilmavaivat
    -kipu (aristus, jomotus, kirvely, kolotus, pistely, polttelu, särky tai vihlonta)
    -kuukautiskivut
    -levottomuus tai ahdistus
    -lihaskipu (lihasoireet)
    -masennus
    -muistihäiriöt
    -oppimis- tai keskittymisvaikeudet (esim. ajatusten hitaus)-
    -paineluarat kohdat eri puolilla kehoa:
    Fibromyalgian kipupisteet

      -alaselkä
      -hartiat
      -kaula
      -kyynärnää
      -lonkka/pakara
      -niska
      -polven sisäpinta
      -rintakehän yläosa
      -yläselkä (lapaluiden väli)

    -paniikkikohtaus
    -puutuminen (jaloissa tai käsissä, joskus myös kasvoissa tai muualla kehossa)
    -päänsärky
    -selkäkipu
    -sydämentykytys (sydänoireet)
    -tasapainovaikeudet
    -turvotuksen tunne (esim. nivelturvotus (niveloireet); turvotuksesta ei välttämättä löydy fyysisiä merkkejä)
    -univaikeudet (esim. rauhaton uni, levottomat jalat tai uniapnea)
    -vatsakipu
    -virtsaamisvaivat (esim. tiheä virtsaamistarve tai virtsaamiskipu)
    -voimattomuus (lihasheikkous)
    -väsymys
    -ärtyvän suolen oireyhtymä (suoliston ongelmat, kuten vatsan turvotus ja ulostamisongelmat).

Oireita toisinaan pahentavia tekijöitä ovat:

    -alkoholi
    -kahvi
    -kostea
    -kylmä
    -liikunnan puute
    -melu
    -saasteet
    -stressi
    -unenpuute
    -veto (tuuli).

Fibromyalgian syytä ei tiedetä. Fibromyalgiapotilaalla on alentunut kipukynnys, joka voi johtua keskushermoston häiriintyneistä hermoradoista. Jotkut seuraavista tekijöistä saattavat vaikuttaa fibromyalgian puhkeamiseen:

    -ikä (Fibromyalgia on yleisin keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla naisilla, mutta harvinainen lapsilla ja nuorilla.)
    -infektiot
    -kirurginen toimenpide
    -perintötekijät
    -reumatauti (esim. nivelreuma)
    -stressi
    -naissukupuoli (potilaista 80–90 % on naisia)
    -traumaattiset kokemukset
    -unenpuute.

Fibromyalgiaa sairastaa 2–5 % suomalaisista. Fibromyalgian diagnoosi perustuu oireisiin Lähde.

 

Muistan hyvin elävästi ne miljoonat kerrat kun äitini ja mieheni on kommentoineet sitä että TAAS minulla on selkä/pää/niska/jalka/mikä vaan kipeä. Äitinihän minua ensimmäisenä jo luulosairaaksi ja lääkeriippuvaiseksi nimitti kun olin parikymppinen. Mieskin jaksaa huokailla kun taas olen niin kipeä ja valitan, vaikka juuri koskaan en jätä mitään asioita tekemättä sen vuoksi että särkee.

Oletukseni diagnoosista alkoi vahvistua n. vuosi sitten kun sain triptyl-lääkityksen päänsärkyihin. Kaikki muut kivut loppuivat, vain migreenit jäi ja nekin harvenivat todella paljon. Triptyl on käsitykseni mukaan ainoa lääkitys fibromyalgiaan, eikä sekään paranna sairautta,vain elämänlaatua. Mielelläni kuulisin muiden kokemuksia että millä lääkityksellä on hoidettu,miten on toiminut, kuka hoitaa jne.

Ja onko muilla raskaus vaikuttanut fibroon millä tavalla? Olen huomannut joka kerta saman kaavan, heti raskauden alettua olo huononee radikaalisti,kivut voimistuvat ja tulevat jatkuviksi mikä tietenkin aina aiheuttaa pelkoa että kuinka maha-asukas jaksaa kun lääkkeitä joutuu syömään.

 

Näihin hajatelmiin päätän ja toivotan hyvää viikonloppua.

Ihmisten neuvominen ja auttaminen

En itse jaksa jokaiseen viestiin vastata mutta kaikki kommentit luen.

Nyt onkin herännyt huoli muiden kommenteista. Viime kuukausina olen huomannut lisääntyvissä määrin kommentteja “Ehdottomasti on vajaatoimintaa, etsi lääkäri joka kirjoittaa lääkkeet”.

Itse olen välttänyt näin radikaaleja kommentteja koska en ole lääkäri ja joskus syitä on muitakin  oireisiin ja pieniin arvojen muutoksiin. Toki voi ihmistä suositella menemään “paremmalle” lääkärille mutta jos arvot eivät selvästi ole yli tai ali viitteiden niin pyydän että jokainen välttää näitä kommentteja “SINULLA ON VARMASTI VAJAATOIMINTA”.

vaikka sivustolla on suotavaakin keskustella arvoista ym vajaatoimintaa liittyvästä, ei täällä ole tarkoitus tehdä lääkärin puolesta diagnooseja tai muitakaan päätöksiä.

Mikäli itse olen joskus erehtynyt sanomaan näin yksiselitteisesti jollekin niin pahoittelen sitä, pääsääntöisesti yritän kuitenkin kertoa vaihtoehdoista joilla mahdollista lievää vajaatoimintaa voi ilman lääkitystä hoitaa, tai kertoa miksi arvot voivat joskus viitata vajaatoimintaan vaikka näin ei olisikaan.

 

Mikäli tähän muiden ohjeistamiseen ei tule muutosta, joudun jatkossa poistamaan näitä viestejä.

Surkuhupaisaa

Ehdin taas aamulla kerätä raivoa tk-lääkäreitä kohtaan.

Viimein sain raahattua itseni sinne labraan ja yllätys olikin sen mukainen kun kuulin että ei tiedoissa edes ole mitään lähetettä. Vaikka lääkäri sanoi viimeksi että mene kuukauden päästä uudelleen, lähete odottaa. Jep jep.

No, hoitaja otti putken verta ja sanoi hankkivansa lähetteen jälkikäteen mutta kiristää silti. Jäin tämän jälkeen miettimään viime kertaista keskustelua hoitajan kanssa joka paljasti nykyisen tason vajaatoiminnan hoidossa. Minähän pyysin annosnostoa koska tiesin että raskaus tai kuukautiskierto ei ole mahdollinen sen hetkisillä arvoilla. Lääkäri oli kuitenkin vakaasti sitä mieltä että ne on ihan hyvät (onhan ne viitteissä) ja katsotaan uudelleen kuukauden päästä. Hoitajalle yritin vääntää rautalangasta että raskaus saisi alkaa mikäli on alkaakseen mutta ei se näillä arvoilla onnistu, Vastaus oli että “Ota yhtettä lääkäriin sitten JOS raskaus alkaa” . Mitä helvettiä? Onko kuulossa jotain vikaa?!?!

 

Koomisinta on oikeasti se että autoimmuunityreoidiitti aiheuttaa suurentuneen keskenmeno riskin mikäli tyroksiini-lääkitys ei ole kohdallaan raskauden aikana. Mutta kiinnostaako ketään?

 

No, minulle tyypilliseen tapaan päätin tässä kohta että pitäköön tunkkinsa, otan hoitovastuun itselleni ja jos joku mutisee jotain niin kerron kuinka yksityinen lääkäri vuosi sitten antoi minulle luvan raskauden aikana nostaa annosta itse tarpeen vaatiessa ja kehotti pitämään T4V arvon yläkolmanneksella.

Kyselin myös neuvolasta että kuka hoitaa vajaatoimintaa raskauden aikana, neuvolalääkäri, tk-lääkäri vai peräti synnytyssairaalan lääkärit ? No hoitovastuu on oman kunnan terveydenhuollolla jolla on LÄÄKÄRIPULA eikä aikoja ole saatavilla kuin akuuteille potilaille.

huoh… alkaa jo tympiä sen verran että kohta alan oikeasti etsiä täältä lähistöltä yksityistä lääkäriä, vaikka lähin löytyy 60-80km päästä…

Uudelleen oravanpyörään

Ei sitä vielä saatu arvoja kuriin edellisestäkään raskaudesta joten eikös tämä ole hyvä aika aloittaa uudelleen sama rumba?

No vitsi vitsi, mutta näin siinä kävi että kun imetys loppui ja kierto palautui ennalleen, ilmestyi raskaustestiin välittömästi ne kaksi maagista viivaa.  Näillä näkymin meille siis olisi tulossa viides lapsi elokuussa.

Soittelin tuossa neuvolaan kysyäkseni vähän käytäntöjä ultrauksien, verikokeiden yms suhteen, selvisi hyvin äkkiä että ei paljoa kannata odottaa lääkärin osallistumista arvojen seurantaan koska täällä ei yksinkertaisesti tällä hetkellä ole resursseja että jokaisesta pikkuasiasta saisi lääkärille aikaa. Eipä tuo minua haittaa, teen sitten yksinkertaisesti niin että säädän itse lääkitystä labra-arvojen ja olojen perusteella ja jos lääkäri mutisee vastaan, käyn hakemassa hyväksynnän yksityiseltä puolelta. toki matkaa tulee sitten se 80km / suunta / käynti mutta mielummin sitten niin kuin että ottaisin riskin neurologisista vaurioista, jaksaisin sitä väsymystä ja masennusta mitä seuraa matalista arvoista jne.

Kai tässäkin siis on oma mielenkiintonsa seurata kuinka tämä raskaus menee koska ollaan uudella paikkakunnalla, lääkäripulan keskellä eikä ketään oikeastaan kiinnosta.

 

kunhan nyt jaksaisin niin pitää mennä tarkistamaan tämän hetkiset arvot, annosnoston tein jo 25 mikrolla heti kun positiivinen tulos testiin tuli.

Kirje lääkärilleni

Dear Doctor!

Sain terveydenhoitajalta viestisi että lääkitys pidetään samana vaikka T4V-arvo tippui 4 viikossa 19 -> 14.

Ymmärrän kyllä että viiterajat ovat kuin Raamattu teille lääkäreille eikä ammattitaitoonne kuulu ajattelu saatika potilaan kuuntelu. Valitettavasti nyt vaan sait potilaaksesi ihmisen jolla ei ole mitään mielenkiintoa olla masentunut,itkuherkkä,räjähdysherkkä, maanis-depressiivinen kylähullu. Perheeseeni kuuluu 4 lasta, 3 eläintä ja Aviomies ,joka voidaan myös luokitella jommaksi kummaksi edellämainituista, Enkä usko että heistä kukaan haluaa katsella minua tälläisena.

Normaali päiväni kulku menee jotakuinkin näin:

Kun aamulla herään, silmäni painavat 3 kiloa ensimmäiset 20minuuttia. Jalat tärisevät kun kävelen portaita ja välillä mietityttää että on ihme etten ole jo kierinyt niitä portaita alas. Kun pääsen viimein keittiöön, otan lääkkeeni ja yritän lukita korvani etten räjähdä heti kun olen noussut sängystä; nimittäin aamu teeni juominen joutuu odottamaan niin kauan että 3 nuorinta lasta on saanut syötävää ja antavat huudoltaan minulle sen verran aikaa että ehdin keittämään sen teen. Seuraavat 3 h meneekin jotenkuten seesteisesti, mutta puoliltapäivin iskee lamauttava väsymys. Yleensä tässä kohtaa juon 1 litran energiajuomaa jotta pystyn toimimaan. Yleensä iltapäivällä klo 15-16 alkaa hermot uhkaavasti kiristymään ja iltaan mennessä ne vinkuvat jo kuin viulun kielet, yksi piene virhe ja se napsahtaa. Tälläinen voi esimerkiksi olla koira joka kävelee yllättäin jalkoihin ja koska olen kuin kävelevä zombie en tietenkään huomaa sitä ja meinaan lentää rähmälleni; Lopputuloksena koira juoksee lujaa karkuun kun huudan. Tai vastaavasti 2-vuotias, jolla on elämää suurempi uhma, huutaa vieressäni 2 sekuntia liian kauan ja joudun jo juoksemaan pihalle ettei pääni oikeasti räjähdä kun tekee jo mieli repiä jotain irti. Yleensä tässä vaiheessa alkaa myös itku pyrkimään silmien taa, viimeisen kahden viikon aikana olen itkenyt enemmän kuin viimeisen vuoden aikana yhteensä.Eikä suinkaan pidä luulla että Mies pääsisi yhtään sen helpommalla, hän on turva-alueella niin kauan kun lapset on hereillä mutta joskus nekin menee nukkuun. Tällöin mies saa kuulla jokaisesta pikkuasiasta, todella veemäiseen sävyyn. Mitään muuta ei sitten saakkaan, meidän taloudessa läheisyydeksi lasketaan vieressä nukkuminen. Myös vauva kärsii tilanteesta koska imetyksen sijaan hänen ruokansa tulee pullosta siitä yksinkertaista syystä että annostiputuksen jälkeen maidontulo “Mystisesti” väheni.

Toisinkin on joskus ollut, nimittäin silloin kun ne arvot olivat oikeasti hyvät, eikä vaan viiterajoissa.

Silloin jaksoin hymyillä, olla ystävällinen,Imetin,En itkenyt pahaa oloa, lasten huuto ei käynyt hermoon ja kykenin jopa puheella rauhoittamaan heidät. Mieskin sai huomiota osakseen, onhan siitä 3 yhteistä lasta todisteena.

 

Joten kiitos “ammattilaisen” mielipiteestäsi, minulla onneksi on oma ja selkeästi se on fiksumpi.

 

P.S Jos jatkaisin suosituksesi mukaisesti tämän hetkisellä lääkityksellä, tulisin kahden viikon kuluessa vastaanotollesi hakemaan ahdistuslääke-reseptiä.

Hyperiä vol. 3

Taas iltapäivän asioita miettien tulin siihen tulokseen että olen luultavasti vieläkin niukasti hyperillä.

Uusimmat arvot tänään olivat TSH 0,01 ja T4V 19 (9-19) eli tsh melkein mittaamaton ja T4V ylärajalla. Ja koska en täysin noudattanut omia ohjeitani (olla syömättä/juomatta/ jne) niin arvot voi aina vähän heittää johonkin suuntaan..

Hypertyreoosin oireita ovat mm.

•Yleisoireet: lämmin olo, hikoilu, väsymys,
lisääntyneestä ruokahalusta ja syömisestä
huolimatta painon lasku, jano, runsas
virtsaaminen.

• Iho: lämmin ja kostea, hiusten lähtö, jäykkyys ja
elottomuus, punakkuus, kynsimuutokset.
• Hermosto: hermostunut, ärtynyt, päänsärky,
unettomuus, psykoosi, vapina, nopea puhe ja
ajatuksen kulku, nopeat liikkeet, tunnelabiili (arvaamaton),
vilkastuneet jänneheijasteet.

• Lihakset: lihasheikkous ja surkastuminen.

• Sydän: tykyttely, rytmihäiriöt, joskus
eteisvärinä.

• Hengityselimet: hengenahdistus.

• Suolisto: tihentynyt ulostustarve, löysät
ulosteet tai ripuli, vatsakivut.

 

Olisin taas voinut ensin väittää (ja väitinkin) että ainoa oire on ärsytysherkkyys. Mutta kun taas muistutin itseäni oirelistasta niin johan niitä löytyi:

hikoilu, väsymys, lisääntyneestä ruokahalusta ja syömisestä huolimatta painon lasku, jano, runsas 
virtsaaminen, hiusten lähtö,hermostunut, ärtynyt, päänsärky, nopeat liikkeet, tunnelabiili (arvaamaton),tykyttely.

Häiritsevimpiä oireita on päänsärky joka on läsnä päivittäin, ärtymys,hermostuminen ja arvaamattomuus.

 

Lääkäriltä saan kommenttia/ohjeita vasta joskus ensi viikolla mutta koska kyseessä on lääkäri joka ei ole minua koskaan nähnytkään eikä tiedä historiaa niin luultavasti käskee tiputtamaan 25-50mikroa. Tämä voi kuitenkin olla liikaa joten päätin että tiputan ensin 12,5 mikroa ja myöhemmin saman verran mikäli olo ei tasaannu.

On tämä rasittavaa arpomista. oO

Anti-sosiaalinen

Olen viimepäivinä kadehtinut ystävieni päivityksiä facebookissa…Menen sinne,teen tätä,lähdetään matkalle..

Kaikki tälläinen vaatii minulta suurta ryhdistäytymistä,itsensä tsemppaamista ja keräämistä. Sisimmässä haluaisin tavata ihmisiä,jutella vieraille,hymyillä,olla se joka olin 10v sitten. Miksi siis koen niin suurta stressiä ja ahdistusta?

Maailmani suunnilleen suistuu radaltaan jos lähden jonnekin ja asiat ei mene niinkuin olen päässäni ajatellut. Mieskin saa hävetä kun saan raivokohtauksen jollekin vieraalle. Miksi? Koska sanoi väärin,väärällä äänensävyllä tjtn.

 

Olen aina pahantuulinen tai näytän (kuulemma) vihaiselta vaikken sellainen olisikaan. Joten miksi yrittää? Pelkään nykyään uusia ihmisiä koska pelkään minkälaisen kuvan he saavat minusta.

Korjaantuuko tämä ikinä? Ja miten niin pieni rauhanen voi muuttaa ihmisen käytöstä niin totaalisesti?

Joskus puoli vuotta sitten äitini sanoi että olen muuttunut,hymyilen enemmän ja olen paremmalla tuulella sekä rauhallisempi.Mutta asia on näin vain jos lääkitys oikeasti on just kohdallaan. Ja kuten on huomattu, ei se tasapaino koskaan pysy paria kuukautta kauempaa joten en kyllä odota asian maagisesti korjaantuvan.

Kipua

Viime viikkojen aikana olen löytänyt ihan uusia kipuja itsestäni.

Sormet ja ranteet (nivelet) on jäykät ja särkevät. Tulee ihan vanhuus, se mitä kuvittelen sen olevan, mieleen.

Käsivarsien (mitkälie) lihakset ovat kipeytyneet siitä että vauvan pää nojaa käteen ja tällä hetkellä käsivarret on aivan kosketusarat ja vauvan syöttäminen on aika tuskaisaa..

Ja migreeni, migreenini on mennyt uusiin ulottuvuuksiin. Ennen särky alkoi takaraivolta ja levisi ohimoille. Nyt kipu alkaa kuin puskista, iskee suoraan vasempaan ohimoon ja se tuntuu siltä kuin joku kaivaisi ruuvimeisselillä aivoja. Ensimmäisen kerran kun näin kävi, luulin jo että nyt tulee aivohalvaus. Asiaa kuitenkin tutkittuani totesin että se on vain yksi migreenin muoto.

 

En ole päässyt vieläkään uusiin labroihin joten täytyy sanoa etten tiedä kummasta kaikki johtuu, Hyperistä vai Hyposta. Veikkaisin kuitenkin hyperiä koska tälläistä ei ole ennen ollut.

Hermotkin on taas kiristynyt kuin viulunkieli. Mies on taas aivan hukassa kun saan raivokohtauksen joka asiasta. No en joka asiasta, kyllä siihen joku syy tarvitaan mutta sanotaanko näin että sen asian ei tarvitse olla kovin iso. Jos sama asia toistuu useamman kerran niin huudan ja vittuilen ainakin puolituntia. Ja sen jälkeen mies antaa takaisin. Tosi rentouttavaa.

Jospa parin viikon sisään menisi sinne labroihin niin saisi taas tehtyä tarvittavia muutoksia lääkitykseen. Tällä hetkellä otan 0,15mg päivä.

Ailahtelua

Déjà vu- tunne.

Ellei liikatoiminta voi aiheuttaa täsmälleen samoja oloja kuin liikatoiminta niin olen mennyt taas vajaalle.

Voi luoja miten ahdistaa,pinnaa kiristää,väsyttää,tekee mieli tehdä katoamis-temppu ja hävitä jonnekin missä ei ole yhtään ihmistä.

3 vuotta sitten en sietänyt miestä enkä juuri ketään muutakaan lähelläni, ajatuskin halaamisesta,seksistä,juttelemisesta jne ahdisti aivan suuttumiseen asti. Usein sainkin raivokohtauksia kun ahdistus kasvoi liian suureksi.
Viime päivinä olen käynyt näitä aivan samoja tunteita läpi, samoilla tuloksilla kuin 3 vuotta sitten. Mies suuttuu,huutaa,ei ymmärrä. vaikka luulisi jo oppineen.

Viimeiset 2kk on olleet aivan järkyttävää vuoristorataa, lääketasapainoa ei vain ole. yhden päivän on hyvä olo, yhden hyper, yhden vajaa jne samaa rataa heitellen.

Minun piti mennä maanantaina verikokeisiin mutta en vain pääse. viimeiset 2 viikkoa keskimmäiset poikani ovat sairastaneet,olemme käyneet 4 kertaa terveyskeskuksessa lääkärillä ja verikokeissa (antibiootitkin vaihdettu 2 krt). Autoja kun on vain yksi ja matkaa 15km niin ei vaan onnistu että jatkuvasti sanon miehelle että nyt oot taas aamun pois töistä. Nyt on esikoinen kipeä joten odotan että meneekö hänelläkin sairastelu siihen pisteeseen että pitää mennä lääkäriin, jos näin niin sitten käyn labrassa samalla.Muussa tapauksessa vasta parin viikon päästä.

Tiputin lääkitystä omatoimisesti 0,165 -> 0,125 joten luultavasti syy vajaukseen on tässä. Hyper oireet alkoi käymään voimille joten luulin että tiputus tasoittaisi mutta väärin näköjään luulin.

Arvailuahan kaikki on kunnes näkee labrat mutta oireet kyllä puhuu aika paljon…Huomenna taas nostan annosta..heitellään sitten lisää…

Hyperiä

Raskauden aikana lääkitykseni nostettiin 0,1mg -> 0,25 mg.
Raskauden lopussa tiputin lääkitystä 25 mikroa, heti synnytyksen jälkeen toisen 25 mikroa. Ensimmäiset labrakokeet otettiin viikko synnytyksen jälkeen jolloin TSH oli alle viiterajan ja T4V 16 (9-19). Ei siis ollut syytä tiputtaa lääkitystä enempää ja uudet kokeet määrättiin kuukauden päähän.
Continue reading

Sitkeä sissi

Jaksan edelleen ällistyä kuinka kilpirauhas-arvoni jaksavat harata lääkitystä vastaan.
Raskauden aikana (6kk) annostusta on nostettu 4 krt ja väkisin T4V arvo painuu kohti alarajaa.
Raskauden alettua arvo oli 18,5 mutta siitä eteenpäin se on hilautunut väkisin alaspäin, 2 arvoa on ollut 14 pintaan ja edellinen 15.9. Nyt uusin arvo oli taas 14,8.
Continue reading

Anemia

Raskauden aikana kiertävän veren määrä lisääntyy noin 40 %. Veriplasman määrä lisääntyy enemmän kuin punasolujen määrä, mistä seuraa veren laimenenminen. Siitä syystä normaalissa raskaudessa hemoglobiini laskee jo alkuraskaudesta. Lisääntyvä punasolutuotanto vaatii rautaa, jota kuluu erityisesti loppuraskaudessa myös sikiön punasolutuotantoon.

Raskausajan anemiasta puhutaan, jos veren Hb on alle 110 g/l. Jopa 10–20 %:lla odottajista Hb-arvo on raskauden lopulla alle 110 g/l. Äidin lievä anemia ei yleensä aiheuta ongelmia sikiölle. Sikiön ja äidin kannalta haitallinen Hb-taso on alle 80 g/l. Lähde

Tässä on taas ehkä maailman koomisinta tekstiä. Itselläni hb on tällä hetkellä 112 mutta olo on kuin elävällä kuolleella jonka tekee mieli teurastaa kaikki vastaantulijat. tämän tekstin mukaan minulla ei kuitenkaan ole edes virallisesti vielä anemiaa. hah, salli mun nauraa. Jos naurattaisi. Eikä muuten naurata läheisiäkään jotka saa kestää ne seuraukset kun hb on niin matala.

Miten raudanpuute ilmenee?
Continue reading