Monthly Archives: syyskuu 2012

Hyperiä vol. 3

Taas iltapäivän asioita miettien tulin siihen tulokseen että olen luultavasti vieläkin niukasti hyperillä.

Uusimmat arvot tänään olivat TSH 0,01 ja T4V 19 (9-19) eli tsh melkein mittaamaton ja T4V ylärajalla. Ja koska en täysin noudattanut omia ohjeitani (olla syömättä/juomatta/ jne) niin arvot voi aina vähän heittää johonkin suuntaan..

Hypertyreoosin oireita ovat mm.

•Yleisoireet: lämmin olo, hikoilu, väsymys,
lisääntyneestä ruokahalusta ja syömisestä
huolimatta painon lasku, jano, runsas
virtsaaminen.

• Iho: lämmin ja kostea, hiusten lähtö, jäykkyys ja
elottomuus, punakkuus, kynsimuutokset.
• Hermosto: hermostunut, ärtynyt, päänsärky,
unettomuus, psykoosi, vapina, nopea puhe ja
ajatuksen kulku, nopeat liikkeet, tunnelabiili (arvaamaton),
vilkastuneet jänneheijasteet.

• Lihakset: lihasheikkous ja surkastuminen.

• Sydän: tykyttely, rytmihäiriöt, joskus
eteisvärinä.

• Hengityselimet: hengenahdistus.

• Suolisto: tihentynyt ulostustarve, löysät
ulosteet tai ripuli, vatsakivut.

 

Olisin taas voinut ensin väittää (ja väitinkin) että ainoa oire on ärsytysherkkyys. Mutta kun taas muistutin itseäni oirelistasta niin johan niitä löytyi:

hikoilu, väsymys, lisääntyneestä ruokahalusta ja syömisestä huolimatta painon lasku, jano, runsas 
virtsaaminen, hiusten lähtö,hermostunut, ärtynyt, päänsärky, nopeat liikkeet, tunnelabiili (arvaamaton),tykyttely.

Häiritsevimpiä oireita on päänsärky joka on läsnä päivittäin, ärtymys,hermostuminen ja arvaamattomuus.

 

Lääkäriltä saan kommenttia/ohjeita vasta joskus ensi viikolla mutta koska kyseessä on lääkäri joka ei ole minua koskaan nähnytkään eikä tiedä historiaa niin luultavasti käskee tiputtamaan 25-50mikroa. Tämä voi kuitenkin olla liikaa joten päätin että tiputan ensin 12,5 mikroa ja myöhemmin saman verran mikäli olo ei tasaannu.

On tämä rasittavaa arpomista. oO

Anti-sosiaalinen

Olen viimepäivinä kadehtinut ystävieni päivityksiä facebookissa…Menen sinne,teen tätä,lähdetään matkalle..

Kaikki tälläinen vaatii minulta suurta ryhdistäytymistä,itsensä tsemppaamista ja keräämistä. Sisimmässä haluaisin tavata ihmisiä,jutella vieraille,hymyillä,olla se joka olin 10v sitten. Miksi siis koen niin suurta stressiä ja ahdistusta?

Maailmani suunnilleen suistuu radaltaan jos lähden jonnekin ja asiat ei mene niinkuin olen päässäni ajatellut. Mieskin saa hävetä kun saan raivokohtauksen jollekin vieraalle. Miksi? Koska sanoi väärin,väärällä äänensävyllä tjtn.

 

Olen aina pahantuulinen tai näytän (kuulemma) vihaiselta vaikken sellainen olisikaan. Joten miksi yrittää? Pelkään nykyään uusia ihmisiä koska pelkään minkälaisen kuvan he saavat minusta.

Korjaantuuko tämä ikinä? Ja miten niin pieni rauhanen voi muuttaa ihmisen käytöstä niin totaalisesti?

Joskus puoli vuotta sitten äitini sanoi että olen muuttunut,hymyilen enemmän ja olen paremmalla tuulella sekä rauhallisempi.Mutta asia on näin vain jos lääkitys oikeasti on just kohdallaan. Ja kuten on huomattu, ei se tasapaino koskaan pysy paria kuukautta kauempaa joten en kyllä odota asian maagisesti korjaantuvan.

Kipua

Viime viikkojen aikana olen löytänyt ihan uusia kipuja itsestäni.

Sormet ja ranteet (nivelet) on jäykät ja särkevät. Tulee ihan vanhuus, se mitä kuvittelen sen olevan, mieleen.

Käsivarsien (mitkälie) lihakset ovat kipeytyneet siitä että vauvan pää nojaa käteen ja tällä hetkellä käsivarret on aivan kosketusarat ja vauvan syöttäminen on aika tuskaisaa..

Ja migreeni, migreenini on mennyt uusiin ulottuvuuksiin. Ennen särky alkoi takaraivolta ja levisi ohimoille. Nyt kipu alkaa kuin puskista, iskee suoraan vasempaan ohimoon ja se tuntuu siltä kuin joku kaivaisi ruuvimeisselillä aivoja. Ensimmäisen kerran kun näin kävi, luulin jo että nyt tulee aivohalvaus. Asiaa kuitenkin tutkittuani totesin että se on vain yksi migreenin muoto.

 

En ole päässyt vieläkään uusiin labroihin joten täytyy sanoa etten tiedä kummasta kaikki johtuu, Hyperistä vai Hyposta. Veikkaisin kuitenkin hyperiä koska tälläistä ei ole ennen ollut.

Hermotkin on taas kiristynyt kuin viulunkieli. Mies on taas aivan hukassa kun saan raivokohtauksen joka asiasta. No en joka asiasta, kyllä siihen joku syy tarvitaan mutta sanotaanko näin että sen asian ei tarvitse olla kovin iso. Jos sama asia toistuu useamman kerran niin huudan ja vittuilen ainakin puolituntia. Ja sen jälkeen mies antaa takaisin. Tosi rentouttavaa.

Jospa parin viikon sisään menisi sinne labroihin niin saisi taas tehtyä tarvittavia muutoksia lääkitykseen. Tällä hetkellä otan 0,15mg päivä.